Mustasaari on Suomen 58. suurin kunta vuoden 2016 lopussa. Asukkaitta meillä on noin 19 000. Suunnilleen samankokoisia kuntia tai kaupunkeja ovat Pietarsaari, Äänekoski, Sipoo ja Pirkkala. Tyypillinen kunta, joka elää vahvasti ja itsenäisesti kasvukeskuksen vieressä.
Mustasaarelle on ominaista kaksikielisyys. Kunnassame on eniten niitä, joiden äidinkieli on ruotsi (69%). Suomenkielisiä on (29)% ja loput ovat muun kielisiä. Kuitenkin suomen- ja ruotsinkielisistä moni on kaksikielinen ainakin niin, että tulee toimeen kummallakin kielellä. Tähän luokkaan kuulun itse. En ole ruotsinkielinen, mutta koen tulevani riittävän hyvin toimeen ruotsin kielellä.
Meidän kasvukeskus on tietenkin Vaasa. Se on Suomen 15. suurin kaupunki. Asukkaita siellä on vajaa 68 000. Hämeenlinna on suunnilleen saman kokoinen. Ja kun aina pitää huomioida vertailu myös Seinäjokeen, niin Seinäjoki on paaaaaljon pienempi, noin 5500 henkeä ;)
Vaasakin on kaksikielinen, mutta toisinpäin kuin Mustasaari. Suomenkielisiä on vajaa 70%, ruotsinkielisiä vajaa 23% ja muun kielisiä 8%
Jos kunnat yhdistyisivät keskenään, niin uuden kaupungin väkiluki olisi noin 87 000 henkeä. Silloin kaupunki olisi nippanappa Suomen 10. suurin kunta ja ohittaisi juurikin Kouvolan.
Kieliasetelma muuttuisi kokonaisuutena siten, että suomenkielisiä olisi noin 60% ja ruotsinkielisiä 33% ja 7% olisi muun kielisiä. Tämä ei kuitenkaan yhtään kerro, kuinka moni alueella on kaksikielinen. Se luku on todennäköisesti hyvin korkea, olisiko ainakin 90%?
Kuntien yhdistymisessä kielen asema on merkityksellinen. Itse ulkopaikkakuntalaisena pidän alueen kaksikielisyyttä käsittämättömän hienona kilpailuetuna lapsillemme, joka on lähes hyödyntämättä alueella. Alueen politiikassa keskitytään riitelemään kielirajoista. Ei nähdä, että kilpailu ei ole näiden kielten kesken vaan laajemmin yhteiskunnassamme, Pohjoismaissa ja koko maailmassa.
Meidän velvollisuus poliitikkoina on taata lapsillemme paras mahdollinen tulevaisuus. Se tarkoittaa paitsi oman äidinkielen ja kulttuurin arvostamista, tällä alueella myös kaksikielisyyteen kannustamista.
Muun kielisten kohdalla on huomattu, että ruotsi on helpompi kieli omaksua kuin suomi. Heille kaksikielisyys kannattaisikin toteuttaa ruotsin kielen avulla. Tämä myös avaisi heille laajemmat mahdollisuudet pohjolassa kuin suomen kieli.
Itse kannustan lapsiani opettelemaan vähintään neljä kieltä. Tämä tuo ymmärrystä paitsi itse kielestä ja kulttuurista, myös erilaisten kielten rakenteista. Rakenteiden hahmottamisella on taas laajemmat seuraukset lasten ymmärryksen kehittymisessä esimerkiksi erilaisista kulttuureista.
Eikä kielten opiskelu ole vain lasten ja nuorten asia. On huomattu, että esimerkiksi kielten opiskelulla voidaan hidastaa erilaisten muistisairauksien etenemistä. Eli kaikki seniorikansalaisetkin, nyt kielikursseille :)
Kielikylvyt, yhteiset koulut ja harrastusympäristöt ovat rakenteita, jotka edesauttavat kaksikielisyyden kehittymistä. Näin lastemme tulevaisuus on paljon suurempi ja avoimempi sen jälkeen.
Lähteet:
https://www.mustasaari.fi/politiikka-ja-johtaminen/tietoa-kunnasta/tilastot/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
https://www.vaasa.fi/node/11391/
Mustasaarelle on ominaista kaksikielisyys. Kunnassame on eniten niitä, joiden äidinkieli on ruotsi (69%). Suomenkielisiä on (29)% ja loput ovat muun kielisiä. Kuitenkin suomen- ja ruotsinkielisistä moni on kaksikielinen ainakin niin, että tulee toimeen kummallakin kielellä. Tähän luokkaan kuulun itse. En ole ruotsinkielinen, mutta koen tulevani riittävän hyvin toimeen ruotsin kielellä.
Meidän kasvukeskus on tietenkin Vaasa. Se on Suomen 15. suurin kaupunki. Asukkaita siellä on vajaa 68 000. Hämeenlinna on suunnilleen saman kokoinen. Ja kun aina pitää huomioida vertailu myös Seinäjokeen, niin Seinäjoki on paaaaaljon pienempi, noin 5500 henkeä ;)
Vaasakin on kaksikielinen, mutta toisinpäin kuin Mustasaari. Suomenkielisiä on vajaa 70%, ruotsinkielisiä vajaa 23% ja muun kielisiä 8%
Jos kunnat yhdistyisivät keskenään, niin uuden kaupungin väkiluki olisi noin 87 000 henkeä. Silloin kaupunki olisi nippanappa Suomen 10. suurin kunta ja ohittaisi juurikin Kouvolan.
Kieliasetelma muuttuisi kokonaisuutena siten, että suomenkielisiä olisi noin 60% ja ruotsinkielisiä 33% ja 7% olisi muun kielisiä. Tämä ei kuitenkaan yhtään kerro, kuinka moni alueella on kaksikielinen. Se luku on todennäköisesti hyvin korkea, olisiko ainakin 90%?
Kuntien yhdistymisessä kielen asema on merkityksellinen. Itse ulkopaikkakuntalaisena pidän alueen kaksikielisyyttä käsittämättömän hienona kilpailuetuna lapsillemme, joka on lähes hyödyntämättä alueella. Alueen politiikassa keskitytään riitelemään kielirajoista. Ei nähdä, että kilpailu ei ole näiden kielten kesken vaan laajemmin yhteiskunnassamme, Pohjoismaissa ja koko maailmassa.
Meidän velvollisuus poliitikkoina on taata lapsillemme paras mahdollinen tulevaisuus. Se tarkoittaa paitsi oman äidinkielen ja kulttuurin arvostamista, tällä alueella myös kaksikielisyyteen kannustamista.
Muun kielisten kohdalla on huomattu, että ruotsi on helpompi kieli omaksua kuin suomi. Heille kaksikielisyys kannattaisikin toteuttaa ruotsin kielen avulla. Tämä myös avaisi heille laajemmat mahdollisuudet pohjolassa kuin suomen kieli.
Itse kannustan lapsiani opettelemaan vähintään neljä kieltä. Tämä tuo ymmärrystä paitsi itse kielestä ja kulttuurista, myös erilaisten kielten rakenteista. Rakenteiden hahmottamisella on taas laajemmat seuraukset lasten ymmärryksen kehittymisessä esimerkiksi erilaisista kulttuureista.
Eikä kielten opiskelu ole vain lasten ja nuorten asia. On huomattu, että esimerkiksi kielten opiskelulla voidaan hidastaa erilaisten muistisairauksien etenemistä. Eli kaikki seniorikansalaisetkin, nyt kielikursseille :)
Kielikylvyt, yhteiset koulut ja harrastusympäristöt ovat rakenteita, jotka edesauttavat kaksikielisyyden kehittymistä. Näin lastemme tulevaisuus on paljon suurempi ja avoimempi sen jälkeen.
Lähteet:
https://www.mustasaari.fi/politiikka-ja-johtaminen/tietoa-kunnasta/tilastot/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
https://www.vaasa.fi/node/11391/
Kommentit
Lähetä kommentti