Aluevaalit - nyt ne sitten ovat ihan käden ulottuvilla. Muutama vuosi sitten puhuttiin maakuntavaaleista ja eduskunnassa on kiistelty maakuntien tai alueiden määrästä. Itse menin jo vähän sekaisin, että mitä tässä nyt on tulossa. Mutta nyt tämä alkaa olla rakenteellisesti selvää - sisällöllisesti sitten niitä haasteita vielä riittää.
Kuten mediasta ja soteuudistuksen verkkosivuilta (www.soteuudistus.fi) olemme saaneet (halutessamme) lukea, niin uusia hyvinvointialueita koko Suomessa on 21 kappaletta. Näiden alueiden tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueellisesti.
Miksi näitä alueita tarvitaan? Miksi kunnat eivät voi hoitaa niitä kuten nykyisin? No lähinnä siksi, että ajatellaan, että kun isompi kokonaisuus hoitaa asioita, niin päästään pienempään yksikkökustannukseen. Eli ne niin sanotut isommat hartiat jaksavat kantaa enemmän. Kun väestömme ikääntyy, niin terveyskustannusten osuus per asukas kasvaa. Kun tällä hetkellä näihin palveluihin menee paljon rahaa ja kustannukset näyttävät nousevan, niin on pakko miettiä uusia ratkaisuja ja pyrkiä hillitsemään kustannusten kasvua.
Koko uudistuksen tavoitteena on mm. turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ja turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan hyvinvointialueeseen yhdessä 13 muun pohjalaiskunnan kanssa. Hyvinvointialueen rakennetta ja toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Vaasan sairaanhoitopiirin toimesta. Kun koko Suomen rahapotti on noin 20,6 miljardia euroa, niin Pohjanmaan rahoituspotti on pyöreästi 700 miljoonaa euroa. Mustasaaren kohdalla arvioidut sote-menot ovat noin 3650 euroa per asukas. Olemme monessa asiassa hyvin varautuneita tulevaan muutokseen, mutta suuria haasteitakin löytyy vielä.
Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen ammattilaiset osaavat varmasti hoitaa tehtävien ammatillisen puolen erittäin hyvin. Minua huolettaa hyvinvointialueen rahoituksellinen puoli ennen kaikkea siksi, että se näyttää olevan hyvin epäselvää päättäjillekin. Lisäksi toisaalta valmistellaan maakuntaveroa, toisaalta puhutaan, että sitä ei tule. On vielä epäselvää, tuleeko alueille muitakin tehtäviä. Moni asia on siis vielä epäselvä eikä korona yhtään helpota näiden asioiden suunnittelua.
Korona on sekoittanut koko meidän yhteiskunnan ja sillä on ollut valtavat vaikutukset terveydenhuoltoon. Terveydenhuolto on kuormittunutta, hoitovelka kasvaa, työntekijät taistelevat uupumuksen rajoilla.
Elämme kriisissä ja ihmiset läpi koko yhteiskunnan kärsivät tästä ajasta - osan mieli järkkyy, osalla on työttömyyttä, osa kokee yksinäisyyttä, osa pelkää terveytensä puolesta. Tämäkin asettaa paineita niin terveydenhuollon kuin sosiaalipuolenkin palveluille.
Koronan vuoksi monet ihmiset siirtävät lääkäriaikojaan tai eivät mene vuosittaisiin tarkastuksiin. Ennaltaehkäisevä toiminta on voinut kärsiä, mikä voi tarkoittaa pidemmälle edenneitä sairauksia ja suurempaa surua myöhemmin.
Kaikki nämä edellä mainitut asiat kasvattavat niitä kustannuksia, joita yhteiskunnan täytyy ohjata hyvinvointialueille. Mistä ne rahat löytyvät? Vai miten palveluita tulisi organisoida, että saisimme mahdollisimman hyvät palvelut kustannustehokkaasti?
Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita aluevaltuuston pitää päättää tulevana kautena. Kysymykset ovat haastavia ja siksi on tärkeää, että valtuustossa on edustettuna monipuolisesti eri osaamistaustan omaavia henkilöitä, jotka kykenevät kokonaisuuksien hallintaan.
Muistathan sinäkin äänestää aluevaaleissa!
"Vastuunkantoa tiedolla ja sydämellä"
Minna-Maarit
Kommentit
Lähetä kommentti