Korkeakouluopetuksessa on viime vuosikymmeninä noussut esiin uusi opetusmenetelmä nimeltään flippaus, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta ja saanut yhä enemmän kannattajia. Flippauksessa perinteinen opetusmalli käännetään ympäri: perinteisen luennoinnin rooli minimoidaan ja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan aktiivisemmin oppimisprosessiin. Tässä esseessä tarkastellaan flippausta korkeakouluopetuksessa ja sen vaikutuksia oppimiseen.
Flippauksen perusajatus on, että opiskelijat tutustuvat uuteen oppimateriaaliin etukäteen omatoimisesti ennen luokkahuoneessa tapahtuvia opetustuokioita. Tällöin opetusluennot muuttuvat interaktiivisiksi ja keskusteleviksi tilaisuuksiksi, joissa opiskelijat voivat käyttää aikansa syventyäkseen aiheeseen, esittääkseen kysymyksiä ja ratkaistakseen ongelmia yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.
Flippaus tarjoaa useita etuja perinteiseen luentopohjaiseen opetukseen verrattuna. Ensinnäkin, se aktivoi opiskelijoita ja rohkaisee heitä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Flippauksen avulla opiskelijat saavat itse hallinnan oppimisprosessistaan ja voivat edetä omassa tahdissaan. Heidän on tärkeää sisäistää ja omaksua oppimateriaali etukäteen, mikä edistää heidän kriittistä ajatteluaan ja valmistautumistaan keskusteluihin ja harjoituksiin.
Toiseksi, flippaus mahdollistaa opettajille enemmän aikaa yksilölliseen ohjaukseen. Kun opettaja ei käytä suurinta osaa oppitunnista pelkkään luennoimiseen, hän voi keskittyä opiskelijoiden tarpeisiin ja tarjota heille yksilöllistä tukea. Opettaja voi esimerkiksi ohjata ryhmiä tai tarjota lisäharjoituksia niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat ylimääräistä harjoittelua tai selityksiä tietyistä aiheista.
Lisäksi flippaus edistää opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kun opiskelijat kokoontuvat luokkahuoneeseen, heillä on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan muiden kanssa. Tämä lisää ryhmädynamiikkaa ja auttaa opiskelijoita oppimaan toisiltaan. Ryhmäkeskustelut ja yhteistyöprojektit edistävät kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat tärkeitä nykypäivän työelämässä.
Vaikka flippaus tarjoaa monia etuja, sen toteuttaminen voi tuoda haasteita. Opiskelijoilla voi olla vaikeuksia motivoitua etukäteen tehtävään materiaaliin perehtymiseen, ja joidenkin aiheiden itsenäinen oppiminen voi vaatia enemmän tukea kuin toisten. Lisäksi flippaus edellyttää resurssien ja teknologian asianmukaista käyttöä, jotta oppimateriaalit voidaan jakaa ja opiskelijoita voidaan tukea verkossa.
Kaiken kaikkiaan flippaus tarjoaa jännittävän ja tehokkaan lähestymistavan korkeakouluopetukseen. Se kannustaa opiskelijoita aktiiviseen osallistumiseen, syventävään oppimiseen ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Flippauksen avulla opiskelijoista tulee itsenäisempiä ja vastuullisempia oppijoita, ja opettajilla on enemmän mahdollisuuksia yksilölliseen ohjaukseen ja opiskelijoiden tukemiseen. Flippauksen jatkuva kehittäminen ja integrointi osaksi korkeakouluopetusta voisi edistää oppimisen laatua ja valmistaa opiskelijoita paremmin tulevaisuuden haasteisiin.
Digikoulutuksesta innostuneena tämä teksti on tuotettu ChatGPT4:n avulla. Mitä mieltä olet siitä? Itse juuri kirjan toimittaneena voin sanoa, että hyvin pysyi asiassa.
Meidän korkeakouluopettajien kokemuksia flippauksesta voit lukea itse kirjoittamastamme kirjasta Kevyesti Flipaten - opettajien kokemuksia käänteisestä opettamisesta.
Linkki Vaasan yliopiston Osuvaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-086-3
Linkki suoraan julkaisuun: https://bit.ly/kevyestiflipaten
ChatGPT4 pyyntö: Kirjoita 300 sanan essee aiheesta flippaus korkeakouluopetuksessa
Kuva: srarryai Impressionist teamwork studying young adults Edvard munck style
Jatkossa voidaan pohtia, miten tekoälyä kannattaisi hyödyntää oppimisessa, opettamisessa ja tutkimisessa.
Kommentit
Lähetä kommentti